Tietoa sukututkimuksesta
Tarkiaisten sukukirjan kirjoittaja Ari Kolehmainen kertoo oheisessa esityksessä Tarkiaisten alkujuurista ja tulevasta sukukirjasta. Sukuhaarojen keskinäisiin suhte...
Tarkiaisia on asunut Etelä- ja Keski-Savon alueella jo vuosisatoja, sillä tiedetään Juvalla sijaitsevien sukutilojen olleen saman suvun, siis Tarkiaisten hallussa aina 1500-luvulta asti, mahdollisesti jo paljon kauemmin. Tarkiainen-sukunimen kantajia on vähän, vain noin 1200-1300 henkilöä. Tarkiaisia on tavattu jo 1500-luvulla myös aivan pohjoisessa Suomessa ja suku onkin levinnyt koko Suomeen aina sen pohjoisimpia osia myöten. Lisätietoa Tarkiaisten sukunimestä löytyy mm. Tuomas Salsteen verkkosivuilta.
Tarkiaisten sukuseura perustettiin 1993 Pieksämäellä, jossa on sen kotipaikka. Sukuseurassa on tällä hetkellä runsaat 200 jäsentä eri puolilta Suomea. Sukuseuran jäseniä voivat olla kaikki sukuun kuuluvat, joko suoraan alenevassa polvessa tai avioliiton ja ottolapsi-suhteen kautta siihen liittyvät henkilöt.
Vaikka yhteys sukuun ja sukulaisiin olisi hiipunut, sukuside ei katkea. Sukuseuran kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa nauru raikaa ja juttu lentää. Liity sukuseuraan ja tule mukaan tutustumaan sekä viettämään hauskaa aikaa sukulaisten kanssa!
Seuraa sukuseuran toimintaa Facebookissa.
Tarkiaisten uusi sukukirja julkaistaan pian! Tilaamalla kirjan varmistat että saat omasi, sillä emme voi tilata sukukirjoja kovin paljoa varastoon. Hinta jäsenille 80 € ei-jäsen 100 €.
Tarkiaisten sukukirjan kirjoittaja Ari Kolehmainen kertoo oheisessa esityksessä Tarkiaisten alkujuurista ja tulevasta sukukirjasta. Sukuhaarojen keskinäisiin suhte...
Tarkiaisten sukuseuran hallitus toivottaa hyvää joulunaikaa koko suvulle!...
Uuden kirjan julkaiseminen siirtyy ensi vuodelle. Pahoittelemme viivästystä ja ilmoitamme heti kun kirja on valmis. Vielä ehdit tilata kirjan ennakkoon lomakkeella....
VUONNA PERUSTETTU
SUKUNIMEN KANTAJIA
VUONNA ILMESTYNYT OMA SUKUKIRJA
Sukuseuralla on oma vaakuna, joka kuvaa suvun varhaisten aikojen toimeentuloa ja kädentaitoja. Kilven yläosan mukailtu jalkajousi T-kirjaimena, kuvaa eränkäyntitaitoja ja kilven alaosan verkko kalastusta. Kypärän koristeena on rukinkehrä, kuvaten käsityötaitoja sekä rukiintähkät maanviljelystä osoittavina symboleina. Vaakunan värit ovat savolaiset musta ja kulta, kypäräpunos on hopeinen.